Asiatekstinkääntäjän työ
Kääntäjän työpäivä alkaa tavallisesti tietokoneen ja tekstinkäsittelyohjelman käynnistämisellä. Tietotekniikan hallitseminen kun on nykyään välttämätöntä myös humanistisen koulutuksen saaneelle. Itse työssä on usein kaksi pääasiallista vaihetta: tietojen etsintä ja varsinainen käännöksen luominen. Tuskin mikään käännettäväksi annettu teksti kuvaa niin uutta asiaa, että siitä ei aikaisemmin olisi kirjoitettu tai puhuttu mitään käännöksen kohdekielellä. Kokenut kääntäjä osaa jo kaukaa nähdä ilmaukset ja termit, joille todennäköisesti on olemassa vakiintunut kohdekielinen käännös. Tällaisia ovat esimerkiksi virastojen ja laitosten nimet, virkanimikkeet, tuotteiden ja laitteiden nimet sekä viittaukset lakeihin ja määräyksiin. Tekstissä voi myös olla suora lainaus, jonka kirjoittaja tai joku muu on kääntänyt alkukielestä suomeksi ja joka nyt on käännettävä suomesta takaisin alkukielelle.
Löytääkseen vastauksen näihin kaikkiin kysymyksiin kääntäjän on ryhdyttävä etsiväksi: soiteltava eri paikkoihin, selattava hakuteoksia ja sanastoja ja jututettava asiantuntijoita. Tiedon etsinnässä myös Internet on nykyisin suureksi avuksi. Tähän tiedonhakuun voi työpäivästä kulua melkoinen osa ilman että valmista käännöstä syntyy riviäkään.
Se mitä yleensä pidetään kääntämisenä koostuu kuitenkin lähdekielisen tekstin sisällön — sen välittämän viestin — siirtämisestä kohdekielelle. Tämä on jo tiedonhakua luovempi työvaihe, jossa kääntäjä pääsee käyttämään omaa sanavarastoaan, ilmaisukeinojaan ja tyylitajuaan. Pienen kielialueen edustajana suomalainen asiatekstinkääntäjä on eri asemassa kuin suuremmilla kielialueilla asuvat kollegansa. Valtakielten kääntäjät voivat useimmiten kääntää omaan äidinkieleensä päin, kun taas pienten kielialueiden kääntäjät tekevät jopa pääosan työstään vieraaseen kieleen päin. Ellei satu olemaan kaunokirjallisuuden suomentaja, TV- tai videokääntäjä tai Euroopan unionille töitä tekevä kääntäjä, on kohdekielenä useammin jokin muu kuin äidinkieli. Näin ollen suomalainen kääntäjä joutuu panostamaan merkittävästi vieraiden kielten aktiivisen taidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Aherruksen lopputuloksena olisi oltava tuote, jota ei käännökseksi edes huomaa. Hyvässä käännöksessä lähdetekstin sisältö tulee esille täsmällisesti, sujuvasti ja kohdekielelle ominaisin keinoin. Työn valmistuttua kääntäjä uppoutuu seuraavan tehtävänsä aihemaailmaan. Tässä ammatissa vaihtelua ja aivovoimistelua riittää yleensä yllin kyllin. Jokainen työpäivä on erilainen: on uusia haasteita, ongelmien ratkaisemista ja onnistumisen suomaa mielihyvää.
Siirry sivun alkuun