Mitä olet aina halunnut tietää av-kääntämisestä, muttet ole kehdannut kysyä
Jollei käännös ole idiomaattinen, se voi lipsahtaa idioottimaiseksi.
- vanha kääntäjien sananlasku
1. Onko jokainen vieraan kielen taitaja myös hyvä av-kääntäjä?
Ei ole. Alkukielen ymmärtäminen ei yksin riitä, vaikka onkin välttämätöntä käännöstyössä. On myös osattava ilmaista puheen sisältö sujuvasti, selkeästi ja lyhyesti. Viestin pitää mennä perille kertalukemalla. Tämä vaatii oman äidinkielen perinpohjaista tuntemusta: sen tyylilajien, sanontojen, kieliopin ja oikeinkirjoituksen hallintaa.Kuten kenen tahansa ammattilaisen, myös av-kääntäjän työ opitaan vasta vuosien työnteolla - ja kokeneiden kollegojen opastuksella.
2. Miksi kaikkea puhuttua ei käännetä?
Ruututekstin pitää ilmaista puheen olennainen sisältö. Usein ilmaisua on pakko yksinkertaistaa ja tiivistää, esimerkiksi kun puhe on hyvin nopeaa tai puhujia on monta. Av-kääntäjän ohjenuora on, että katsojan on ehdittävä lukea teksti ja vielä seurata kuvaakin - myös kuva puhuu! Ruututeksti ei siis ole itsetarkoitus vaan ymmärtämisen apuväline.
3. Miksi luvut on usein käännetty väärin?
Useimmiten luvut on käännetty oikein. Tekstilistoissa numerovirheet ovat kuitenkin tavallisia, eikä niitä oikolukuvaiheessakaan huomaa yhtä helposti kuin muita lyöntivirheitä. Av-kääntämisen ikäviä puoliahan on, että kääntäjän kömmähdykset pistävät silmään - ja tahtovat vielä jäädä katsojan mieleen! Mutta errare humanum est.
4. Eikö luontodokumentin upea selostus ole lähinnä taitavan lukijan ansiota?
Ei pelkästään. Ammattinsa osaava lukija on onnistuneen selostuksen tae, mutta niin on myös ammattitaitoinen kääntäjä. Kääntäjä muokkaa alkutekstistä luontevaa, rakenteiltaan yksinkertaista ja suomalaiseen dokumenttityyliin sopivaa selostustekstiä, tarkistaa asiatiedot kuten nimet, termit ja vuosiluvut ja mitoittaa tekstin kuvaan sopivaksi. Äänitysstudiossa kääntäjä valvoo muun muassa sitä, että selostuksen painotukset ovat oikeat ja lukijan puhe on selkeää ja virheetöntä. 50-minuuttisen luontodokumentin äänitys kestää pari tuntia; sitä ennen kääntäjä on tehnyt ainakin viikon työn.
5. Kuvanauhan perusteellako ne ohjelmat käännetään?
Kuvanauhan lisäksi kääntäjällä on lähes aina käytettävissään alkukielinen tekstilista, joka sisältää ohjelman dialogin ja/tai selostuksen. Ajankohtaisohjelmissa ja konserttitaltioinneissa tekstilistaa ei yleensä ole tarjolla. Kääntäjän on kuitenkin aina kuunneltava puhetta korva tarkkana, sillä tekstilistassa on usein puutteita ja virheitä.
6. Keksiikö kääntäjä myös ohjelmien suomenkieliset nimet?
Harvoin. Yleensä ohjelmien nimet annetaan kääntäjälle valmiina. Mikäli suomalainen nimi ei vastaa sisältöä, kääntäjä voi toki ehdottaa uutta nimeä. Jos nimi on kuitenkin ehtinyt lehtiin, sitä tuskin enää muutetaan. Elokuvien nimet ovat televisiossa yleensä samat kuin laajakangaslevityksessä. Älkää siis ampuko kääntäjää sellaisista oivalluksista kuin Laulu jää pystyyn, joka oli Song Remains the Same -elokuvan veikeä suomennos.
7. Paineleeko kääntäjä tekstejä ruutuun lähetyksen aikana?
Vain poikkeustapauksissa. Tavallisesti tekstit ajastetaan valmiiksi viimeistään noin viikkoa ennen ohjelman esitystä, joten kun ohjelma tulee ulos, tekstittämisen hoitaa tietokone. Poikkeuksia ovat ajankohtaisohjelmat, joiden tekstitys joudutaan joskus ajastamaan lähetyshetkellä. Vielä 80-luvulla ajastus "suorana" oli yleistä.
8. Miksi kiroilu käännetään aina päin honkia?
Tekstittämisessä tarvitaan tiivistämistä. Kirosanoja on karsittava, jotta ruutuun saadaan olennaisin informaatio (katso kohta 2!). Myös lukeminen vaikeutuisi, jos kaikkein räävittömimmissä ohjelmissa joka ikinen f-sana käännettäisiin v-sanaksi. Lisäksi kiroilijan mielentila tulee yleensä ilmi jo kuvasta ja äänestä. Tietenkin joka kääntäjällä on oma tyylinsä, joten yksi kiroilee käännöksessään (ja kääntäessään) eri tavoin kuin toinen.
9. Eikö äänitysstudiossa ole aika hässäkkä, kun muumilaakson tarinoita dubataan?
No eipä juuri. Piirrettyjä on "suomeksi puhumassa" yleensä yksi näyttelijä kerrallaan. Näin pystytään parhaiten keskittymään kunkin näyttelijän omaan suoritukseen. Nykyajan digitaalitekniikalla moinen on helppoa. Useimmiten animaation kääntäjä toimii myös näyttelijöiden ohjaajana.
10. Kauanko yhden elokuvan kääntäminen kestää?
Riippuu paitsi kääntäjästä myös siitä kuinka paljon elokuvassa on puhetta ja miten vaikeaa kieltä se sisältää. 90-minuuttinen elokuva, jonka dialogi ei ole erityisen vaativaa, kääntyy 3–6 työpäivässä.
11. Miten laajakangaselokuvien kääntäminen eroaa av-kääntämisestä?
Siten, että käännösvaiheessa ei ole käytössä kuvaa. Kääntäjä käy teatterissa katsomassa elokuvan, mutta itse kääntäminen tehdään tekstilistan ja ääninauhan pohjalta. Tekstilistalla on valmiina puhutun dialogin ohjeelliset ajat. Toinen iso ero johtuu maamme kaksikielisyydestä: kankaalla on käytössä vain yksi 40 lyönnin tekstirivi kieltä kohden, eli eheän lauseen rakentaminen on vaikeampaa. Valmiit tekstit myös "prikataan" filmiin pysyvästi, ja sen jälkeen korjaus on mahdotonta. Tämän vaiheen tekee filmilaboratorion tikkaaja.
Lähetä palautetta kääntäjille!
Jos haluat kehua hyvää käännöstä, haukkua huonoa tai kysyä jostakin käännösratkaisusta, lähetä sähköpostia osoitteeseen kaannos@welho.com.
Mainitse ohjelman nimi ja esityspäivä sekä kääntäjän nimi, jos ehdit sen havaita. Pyrimme välittämään viestisi asianomaiselle kääntäjälle.
« Takaisin sivustolle Siirry sivun alkuun